Torppari · Pappila
Kangasala · Pappila · 1773–
Nimi, joka kasvoi
torpasta suvuksi.
Lähdeviitteinen tutkimus Kustaa Adolf Juhanpoika Säpyskästä, hänen seitsemästä lapsestaan ja Säpyskä-nimen vaiheista Kangasalla.
01Henkikirja, 1890
01 / Ratkaiseva lähde
Vuoden 1890 henkikirja
Yksi rivi vahvisti kokonaisen perheen.
Kangasalan Pappilan kohdalla torppari Kustaa Juhanpoika Säpyskä saa syntymäajakseen 7.11.1841. Hänen vaimonsa Kustaava on syntynyt 6.4.1846.
Pojat Kalle ja Juho luetellaan nimeltä. Merkintä 3–2 kertoo lisäksi kolmesta nuoremmasta pojasta ja kahdesta tyttärestä. Sama lapsiluku toistuu Eriika Kustaava Säpyskän kuolinmaininnassa vuonna 1916.
7.11.1841Kustaa Adolfin syntymäaika
5 + 2poikaa ja tytärtä
10henkeä samassa taloudessa
1773varhaisin torppanimen osuma
02 / Torppa
Paikka, josta nimi tuli.
Säpyskä oli Kangasalan kirkkoherranpappilan torppa. Kirkonkirjat nimeävät sen paikkana jo 1770-luvulla — sukunimeksi se muuttui vasta paljon myöhemmin, ja vain siellä asuneille. Pappila oli virkatalo, jonka maita torpparit viljelivät vuokraa vastaan.
Julkaistu teoksessa Gunnar Suolahti: Suomen pappilat 1700-luvulla (1912). Kuvalaatta Aug. Schuffert. Public domain (tekijänoikeuslaki 49 a §). Lähde: Wikisource.
„Prästegård Tårpare, Heikkilä, torp Säpyskä“
Varhaisin löytynyt maininta. Säpyskä on pappilan torppa 68 vuotta ennen Kustaa Adolfin syntymää.
Alkuperäinen sivu„Prästegårdens Torpare, Heickilä, Säpyskä“
Otsikko sijoittaa Säpyskän yksiselitteisesti kirkkoherranpappilan torppien joukkoon.
„Prästegården, torp Heickilä, (Säpyskä) Lepistö torp“
Säpyskä ja Lepistö ovat saman torpan rinnakkaisia nimiä. Siksi vanhoista kirjoista on haettava molemmilla.
Alkuperäinen sivu„Pappila Säpyskä torp“
Torpalla on oma rippikirjasivunsa. Se on vakiintunut asuin- ja viljelypaikka, ei enää vain rivi toisen otsikon alla.
„Prestgården, torparen Annala, Säpyskä eller Lepistö“
Kaksoisnimi jatkuu Kustaa Adolfin nuoruusvuosiin asti.
Alkuperäinen sivu„Prestgården torpare, Heikkilä torp, Säpyskä eller Lepistö torp“
Viimeinen merkintä ennen Kustaa Adolfin vihkimistä torppaan 8.11.1870.
Alkuperäinen sivu
Torppa löytyi kartalta.
Kangasalan kirkkoherran virkatalon halkomis- ja vuokra-alueiden järjestelykartta vuodelta 1923 — toimitus n:o 6442, mittakaava 1:4000, tilukset mitattu 1919 — merkitsee punaisen rakennusryhmän viereen nimen „Säpiskä, trp.“ Ympärillä ovat palstat 464–471, tie ja puro.
Merkintä on ratkaiseva, koska nimi on sijoitettu rakennusten kohdalle eikä peltoalueelle. Se yhdistää kirkonkirjojen torpannimen konkreettiseen pihapiiriin.
Kartta syntyi torpparivapautuksen aikaan, kun vuokra-alueita järjesteltiin itsenäisiksi tiloiksi. Pappilassa oli tuolloin uusi isäntärakennus: kirkkoherranpappilan kivinen päärakennus oli valmistunut 1917, kuusi vuotta ennen tätä toimitusta. Toimituksen tilaluettelossa Säpyskä ei esiinny uutena tilanimenä — historiallinen torpannimi jäi paikannimeksi, ja tila sai todennäköisesti toisen nimen.
Kustaa Adolf ei perinyt nimeä — hän nai sen.
Säpyskä-sukupuu (MyHeritage, vienti 31.7.2026) kytkee vuoden 1794 Thomas Henricsson Säpyskän suoraan tähän perheeseen. Hänen tyttärensä Justina Elisabeth (12.10.1821 Pappila – 30.6.1877 Säpyskän torpassa) oli Eriika Kustaavan äiti. Thomas oli siis Eriika Kustaavan isoisä.
Kun Kustaa Adolf Elf vihittiin Eriika Kustaavan kanssa torpassa 8.11.1870, hän tuli taloon, jossa nimi oli jo kulkenut kolmen polven läpi. Anoppi eli vielä seitsemän vuotta hänen jälkeensä ja kuoli samassa torpassa. Nimi ei siirtynyt Kustaa Adolfille perintönä vaan paikan ja avioliiton kautta — täsmälleen kuten torpannimille oli tapana.
Sama sukupuu selittää myös vanhan virheen. Eriika Kustaavan isä oli Johan Gustaf Mårtensson(1822–1884), joten hänen sisaruksensa ovat „Kustaantytär“ ja „Kustaanpoika“ tämän mukaan. Kaksi samannimistä Kustaata sekoittuivat, ja viisi sisarusta päätyi vanhemmissa puissa Kustaa Adolfin lapsiksi.
Mitä kartta ei kerro. Nykykoordinaattia, sitä ovatko rakennukset säilyneet, eikä sitä mikä rekisteritila torpasta muodostettiin. Ne vaativat kartan georeferoinnin ja toimitusasiakirjojen jakoluettelon. Kartassa ei myöskään ole asukkaiden nimiä — se osoittaa rakennuspaikan, ei vuoden 1923 väkeä. Huomaa myös kirjoitusasu: kartanpiirtäjä kirjoitti Säpiskä, kirkonkirjat Säpyskä.
03 / Ydinperhe
Se, minkä lähteet nyt kertovat.
Vihreä tarkoittaa asiakirjalla varmistettua tietoa. Kellertävät henkilöt sopivat perheeseen vahvasti, mutta odottavat kirkonkirjan vahvistusta.
Kustaa Adolf
Synt. Neulaniemessä Orivedellä Elf-nimisenä. Kuolinaika vahvistettu hautakivestä.Emäntä · Pappila
Eriika Kustaava
Säpyskä
Isä Johan Gustaf Mårtensson, äiti Justina Elisabeth. Vihittiin torpassa 8.11.1870.Kalle
SäpyskäJuho
myöh. SalomaaVihtori
myöh. SalminenOskar Adolf
myöh. SaloHilma Maria
SäpyskäIida Kustaava
SäpyskäVäinö Augusti
Säpyskä04 / Suora linja
Viisi sukunimeä, yhdeksän polvea.
Säpyskä ei ole tämän linjan alku eikä loppu. Nimi ilmestyy viidennessä polvessa ja väistyy jo seuraavassa. Sen molemmin puolin kulkevat Selin, Grönvall, Elf ja Salomaa — todiste siitä, että sukunimi oli 1700- ja 1800-luvulla paikkaan sidottu, ei perittyä.
Suvun oma valokuva. Ajoitus ja univormun laji vielä varmistamatta.
- Linjan vanhin polvi · Selin
Aatami Vilhelminpoika Selin
Sotilas. Vihittiin 6.10.1728 Kangasalla. Syntymävuosi on epävarma: sukupuu merkitsee n. 1677, toinen tietue n. 1703. Jälkimmäinen sopii vihkivuoteen ja esikoisen syntymään 1729. - Nimi vaihtuu · Grönvall
Heikki Aataminpoika Grönvall
Synt. Kangasalla. Kuolinmerkinnöistä kaksi versiota: 15.7.1807 Voitilassa (MyHeritage) tai 15.9.1807 Utterbergissä (Geni), molemmat Orivedellä. - Nimi vaihtuu · Elf
Erkki Heikinpoika Elf
synt. Päilahdessa, kuoli Säynäjoella, Orivedellä Juho Erkinpoika Elf
synt. Vehkalassa, Orivedellä- Nimi vaihtuu · Säpyskä
Kustaa Adolf Juhonpoika Säpyskä
synt. Neulaniemessä, Orivedellä, kuoli Kangasalla - Nimi vaihtuu · Salomaa
Johan Jaakop (Juho Juusoppi) Salomaa
Synt. Säpyskän torpassa, kuoli Kangasalla. Puoliso Amanda o.s. Lehtimäki (1883–1924). Perhe oli 1924 vielä itsellisiä; 1930-luvulla he olivat tilallisia Pappilan Salomaalla. Sulo Einari Salomaa
Ammatiltaan kirvesmies. Muutti Pappilasta Messukylään 1935 — siellä syntyi seuraava polvi. Kangasalan VPK:n II varapäällikkö 1965, yhä johtotehtävissä 1972; palokunta on vuonna 1880 perustettu Suomen ensimmäinen maalaispalokunta.Reijo Eino Johannes Salomaa
synt. MessukylässäHarri Salomaa
synt. Aitolahdella
Salomaa syntyi samalla tavalla kuin Säpyskä.
Juho Juusoppi syntyi Säpyskän torpassa 1874. Vuonna 1924 perhe oli yhä itsellisiäeli tilattomia — vaimo Amandan kuolinilmoituksessa lukee „Its. vaimo Amanda Salomaa Pappilasta“. Vuoteen 1933 mennessä asema oli toinen: Sulo esiintyy kuulutuksessa „tilallisen poikana Pappilan Salomaalta“.
Perheellä oli siis 1930-luvulla tila nimeltä Salomaa Pappilan kylässä — ja sukunimi vastaa sitä. Sama mekanismi kuin torpan kohdalla, kaksi sukupolvea myöhemmin: nimi seurasi paikkaa. Säpyskästä tuli Salomaa, koska Säpyskästä siirryttiin Salomaalle.
Vuoden 1919 veroluettelossa Herttualan kohdalla ovat molemmat Kustaa Adolfin pojat: Juho Salomaa 4 (5) ja Wäinö Säpyskä 124 (159). Väinö oli juuri ottanut aseman hevoslinjan hoitaakseen ja piti kestikievaria; Juho oli tilaton. Kolmikymmenkertainen ero kahden veljeksen välillä samassa listassa.
Yksi sukupolvi, neljä sukunimeä.
Selvin todiste löytyy Heikki Aataminpojan lapsista. Kaikki syntyivät Grönvalleina, mutta aikuisina heidät kirjattiin eri nimillä: Brita Heikintytär Utter, Matti Heikinpoika Mattila (s. 1755), Erkki Heikinpoika Elf (1762–1829) ja Juho Heikinpoika (1766–1843), joka esiintyy lähteissä sekä Mikkolana että Eerolana. Sisarukset, sama isä, neljä nimeä.
Nimi seurasi taloa, ei isää. Juuri tämä logiikka teki myöhemmin Kustaa Adolf Elfistä Säpyskän ja hänen pojastaan Salomaan — eikä Säpyskä-nimen synty torpan nimestä ole siksi poikkeus, vaan sääntö.
Nimet itsessään kertovat saman. Elf on vuoden 1906 oikeinkirjoitusuudistusta edeltävä ruotsin sana joelle — nykyään älv, kuten Göta elf → Göta älv. Elf, Grönvall ja Selin ovat tyypillistä ruotsalaista sotilasnimistöä, jollaista suomalaisille sotamiehille annettiin Ruotsin vallan aikana, ja linjan vanhin tunnettu mies Aatami Selin on merkitty ammatiltaan sotilaaksi. Suku kantoi siis kolmea lainattua nimeä ennen kuin se otti neljännen torpasta. Asiakirjaa siitä, että juuri nämä nimet olisi annettu sotilasniminä, ei ole löytynyt — päätelmä perustuu nimityyppiin ja Aatamin ammattiin.
Tämän osion tiedot ovat käyttäjien koostamista sukupuista — Salomaa-sukupuusta (MyHeritage, vienti 12.4.2026) sekä Genin World Family Treestä — eivät alkuperäisistä arkistolähteistä. Puut ovat keskenään eri mieltä vanhimpien polvien päivämääristä ja osin nimistäkin, ja nämä ristiriidat on merkitty näkyviin sen sijaan että niistä olisi valittu yksi versio. Osio on siksi heikommin todennettu kuin muualla tällä sivustolla esitetyt tiedot ja odottaa kirkonkirjavahvistusta.
05 / Aikajana
Torpan nimestä liikenteen historiaan.
Aikajana yhdistää kirkonkirjojen, henkikirjojen, sanomalehtien ja paikallishistorian varmat kiintopisteet.
01
Torpan nimi lähteissä
Säpyskä mainitaan Kangasalan pappilan torppana. Nimi on siis paikkaa tarkoittavana vähintään 1700-luvulta.
02
Ensimmäinen nimeltä tunnettu Säpyskä
Thomas Henricsson Säpyskä syntyy Pappilan Säpyskän torpassa ja kastetaan kahden päivän kuluttua. Hänen vanhempansa Henricus Eriksson ja Maria Christersdotter eivät kanna Säpyskä-nimeä. Nimi tuli siis torpasta jo lähes 50 vuotta ennen Kustaa Adolfin syntymää.
03
Kustaa Adolf syntyy
Vuoden 1890 henkikirja vahvistaa syntymäajan. Elf-nimen ja Säpyskä-nimen välinen alkuperäinen kirkonkirjamerkintä on vielä etsimättä.
04
Eriika Kustaava syntyy
Henkikirjassa hänet merkitään Kustaavaksi. Vuoden 1916 kuolinmaininta ja sama lapsiluku yhdistävät tiedot toisiinsa.
05
Kalle ja Juho
Kustaan ja Kustaavan vanhimmat nimeltä luetellut pojat syntyvät: Kalle 18.3.1871 ja Juho 15.5.1874.
06
Isä ja lanko samassa taloudessa
Ruotsinkielinen mantalslängd Prestgårdenista merkitsee torppari Gustaf Johansson Säpyskän (⁷/₁₁ 41) ja vaimon Gustavan (⁶/₄ 46) sekä taloudessa asuvat isä Johanin (²⁷/₁₂ 12) ja kuuromykän Johanin (²⁶/₅ 55). Sivun vuosikenttä on täyttämättä, mutta summa kuusi miestä ja yksi nainen ajoittaa sen: poikia on jo kolme, tyttäriä ei vielä yhtään.
07
Kymmenen hengen talous
Pappilan taloudessa asuvat vanhemmat, seitsemän lasta sekä Kustaavan veli Juho. Väkiluku on seitsemän miestä ja kolme naista.
08
Ensimmäinen täydellinen nimiosuma
Sanomalehti kertoo torppari Kustaa Adolf Juhanpoika Säpyskästä Kangasalan pappilan alueelta.
09
Paikallinen luottamustehtävä
K. Säpyskä toimii Kangasalan Säästöpankin isännistössä. Henkilö on erittäin todennäköisesti Kustaa Adolf.
10
Kustaa Adolf kuolee
Hautakivi Kangasalla vahvistaa molemmat päivämäärät omin sanoin: ★18 ⁷/₁₁ 41, †19 ⁹/₁₀ 10. Se on toistaiseksi ainoa alkuperäislähde hänen kuolinajalleen — sukupuut sanovat samaa, mutta kivi sanoi sen ensin.
11
Eriika Kustaava kuolee
70-vuotiaan emännän kuolinmaininta kertoo viidestä pojasta ja kahdesta tyttärestä.
12
Seitsemän vuotta dilisanssia
Aseman ja Kirkonkylän hevoslinja siirtyy 1916 Kalle Norrmanilta ja hänen isältään Kustaa Noormarkulta Väinö Säpyskälle. Ossi Säpyskän mukaan linja sopi hänelle hyvin, koska hän piti jo kestikievaria Kangasalan asemalla. Hän ajaa kahden hevosen dilisanssia seitsemän vuotta; taksa kuuden kilometrin matkalta kirkonkylään on 84 penniä.
13
Ossi tallentaa liikenteen historiaa
Ossi Säpyskä julkaisee Kangasalan ja Pirkanmaan autoliikenteen historiasta kuvitetut teokset.
06 / Alkuperäiskuvat
Katso lähteitä läheltä.
Tekstintunnistus erehtyy vanhoissa painotuotteissa usein. Tutkimuksen keskeiset nimet, iät ja lukumäärät on tarkistettu alkuperäiskuvista.
Säästöpankin luettelo on painettu fraktuuralla, jota tekstintunnistus lukee erityisen huonosti. Säpyskää koskeva rivi kuuluu sanatarkasti: „K. Säpyskä, torppari … 1901—1910“. Hän on luettelon ainoa Säpyskä ja yksi sen kahdesta torpparista — toinen on Heikki Välimaa, joka liittyi isännistöön vasta 1911.
07 / Henkilöhakemisto
Muita Säpyskä-nimiä lähteissä.
Kaikkia myöhempiä Säpyskiä ei ole vielä voitu yhdistää Kustaa Adolfin perheeseen. Siksi varmuusaste näkyy jokaisen henkilön yhteydessä.
Thomas Henricsson Säpyskä
Syntyi ja kuoli samassa Pappilan torpassa, jonka nimen hän sai. Vanhemmat Henricus Eriksson ja Maria Christersdotter kantoivat eri nimeä. Vihittiin Stina Johansdotterin (1794–1846) kanssa 28.12.1820. Säpyskä-sukupuun mukaan hänen tyttärensä Justina Elisabeth oli Eriika Kustaavan äiti — Thomas on siis perheen esi-isä äidin puolelta.
Kaarle Edvard Säpyskä — henkikirjan „Kalle”
Vuoden 1890 henkikirjassa hän on „Kalle 18.3.1871”; sukupuissa Kaarle Edvard. Sama mies: perheessä on vain yksi 1871 syntynyt poika. Säilytti Säpyskä-nimen, ja hänestä polveutuvat kaikki nykyään tunnetut elävät Säpyskät. Puoliso Matilda Maria o.s. Harjunmaa, kahdeksan lasta. Syntymäpäivästä on kaksi versiota: henkikirjan 18.3.1871 ja Genin 31.8.1871.
Juho Juusoppi Salomaa
Henkikirjassa 1890 nimi on „Juho 15.5.1874”, kirkonkirjoissa Johan Jaakop, arkielämässä Juho Juusoppi. Sama mies, ja perheen ainoa 1874 syntynyt poika. Käsiala on tulkittu aiemmin myös muotoon Juha, mutta Juho on 1890-luvun vakiovastine Johanille — ja sama lanko, jonka suomenkielinen henkikirja nimeää samalla tavalla, on ruotsinkielisessä mantalslängdissä Johan. Syntyi Säpyskän torpassa, otti nimen Salomaa Pappilan tilan mukaan ja on tämän sivuston tekijän isoisoisä. Puoliso Amanda o.s. Lehtimäki (1883–1924). Syntymäpäivästä kolme versiota: 15.5. (henkikirja), 15.3. (Geni) ja 14.3.1874 (MyHeritage).
Iida Kustaava Säpyskä
Syntyi Pappilan Säpyskän torpassa. Kangasalan Sanomat kirjaa hänet 1924 muuttajien joukkoon: ”Ent. torpparin tytär Ida Kustaava Säpyskä Pappilasta Sahalahdelle” — merkintä yhdistää hänet suoraan torppaan ja entiseen torppariin. Haudattu Kangasalan läntiselle hautausmaalle.
Hilma Maria Säpyskä
Perheen vanhempi tytär ja suvun parhaiten dokumentoitu ura. Hyväksyttiin Oulun Diakonissakotiin 1909, sijoitettiin seurakuntadiakonissaksi Nivalaan 1911 ja valittiin Nivalan kunnansairaalan hoitajattareksi 1918. Kansalliskirjaston arkistoissa on kolme häneen liittyvää kirjettä.
Väinö Augusti Säpyskä
Nuorin lapsi ja toinen kahdesta pojasta, joka säilytti Säpyskä-nimen. Ossi Säpyskän kirja nimeää hänet pitäjän ensimmäiseksi linja-autoliikenteen harjoittajaksi ja Erkki Höllin ohella yhdeksi ensimmäisistä pirssiautoilijoista. Sama teos vahvistaa syntymäpaikaksi Pappilan torpan. Hautakivi nimeää puolisoksi Martta Katariinan (o.s. Nikkilä, 1890–1988) ja pojan Eero Ension, joka kuoli 1926 seitsemänvuotiaana.
Koko tarinaOskar Adolf Salo
Syntyi Pappilan Säpyskän torpassa ja kastettiin 8.8.1880. Otti nimen Salo. Kansaneläkelaitoksen henkilökortti Tampereelta antaa syntymäpäivän ja kuolinmerkinnän 7.3.1956; samassa kortistossa on Linda Salo (1878–1956), todennäköisesti puoliso. Vuoden 1905 kaupparekisterissä on maakauppias Oskari Adolf Salo Viljakkalassa — nimi täsmää täydellisesti, mutta sukuyhteyttä ei ole vielä todistettu.
Vihtori Kustaanpoika Salminen
Syntyi Säpyskänä, otti nimen Salminen. Muistokirjoituksen mukaan hän kävi maatalouskoulun, toimi Kylvösiemenosuuskunnassa ja Sääksmäen maatalouskoulussa sekä perusti Tammelan osuusmeijerin ja johti sitä puheenjohtajana. Oli juuri muuttanut takaisin synnyinseudulleen ja ostanut maatilan, kun kuoli 46-vuotiaana. Kuolinilmoituksen tarkka ikä 46 v. 3 kk. 11 pv. johtaa syntymäpäivään 14.12.1876 ja kumoaa muistokirjoituksen vuoden 1877.
Ossi Säpyskä
Autoinsinööri ja liikennehistorioitsija. Hänen kuvitettu teoksensa on lupaava lisälähde suvun liikennöitsijävaiheiden valokuville.
Erkki Olavi Säpyskä
Kustaa Adolfin pojanpoika: isä Kaarle Edvard, äiti Matilda Maria o.s. Harjunmaa. Palveli jatkosodassa syyskuusta 1941 marraskuuhun 1944, viimeksi 12./JR 27:ssä. Kantakortti näyttää nousun: korpraali 18.11.1941, alikersantti 18.7.1942, vänrikki 22.12.1942 — päivää ennen 20-vuotispäivää — ja luutnantti 27.7.1944. Sukulaisuus perustuu sukupuuhun, ei arkistolähteeseen.
Matti Juhani Säpyskä
Kustaa Adolfin pojanpojanpoika: isä Yrjö Säpyskä (1910–1990), isoisä Kaarle Edvard. Mäkipään tilan isäntä Raudanmaalla, maanviljelijä ja aktiivinen kangasalalainen yhdistystoimija. Sukulaisuus perustuu sukupuuhun, ei arkistolähteeseen.
08 / Lähdeluettelo
Jäljitettävä tutkimus.
Jokainen keskeinen päätelmä johtaa takaisin alkuperäiseen asiakirjaan, lehteen tai paikallishistoriaan.
Säpyskä torpan nimenä
Kangasalan pappilan torppa esiintyy rippikirjoissa nimillä Säpyskä, Såpyskä ja Säpyskä eli Lepistö.
Varhaisin nimetty Säpyskä
FamilySearchin sukupuu sijoittaa Thomas Henricsson Säpyskän syntymän Pappilan Säpyskän torppaan. Vanhemmat Henricus Eriksson ja Maria Christersdotter kantavat eri nimeä, joten nimi tulee paikasta.
Kustaa Adolfin kastemerkintä
Oriveden syntyneiden ja kastettujen luettelo, merkintä 137: syntynyt 7.11., kastettu 9.11., paikka Neulaniemi, nimi Gustaf Adolf. Vanhempirivillä Elf. Äidin mahdollinen talonnimi ei erotu käsialasta.
Kustaan perhe henkikirjassa
Kustaan ja Kustaavan syntymäajat, nimetyt pojat Kalle ja Juho sekä viiden nuoremman lapsen sukupuolijakauma.
Kustaa Adolf täydellä nimellä
Tampereen Uutiset nimeää Kangasalan pappilan alueen torpparin Kustaa Adolf Juhanpoika Säpyskäksi.
Kangasalan Säästöpankin isännistö
Torppari K. Säpyskä kuului pankin ensimmäiseen isännistöön ja jatkoi tehtävässä vuosikymmenen.
Oskari Adolf Salon maakauppa
Suomen kaupparekisteri 27.9.1905: ”Oskari Adolf Salo, Viljakkalan kappeli ja kylä. Maakauppa Viljakkalan kappelissa ja kylissä.” Harvinainen koko nimi täsmää Kustaa Adolfin poikaan, mutta rekisterimerkintä ei kerro syntymäaikaa eikä Säpyskä-taustaa.
Eriika Kustaavan kuolinmaininta
Kuolinmaininnan viisi poikaa ja kaksi tytärtä vastaavat täsmälleen vuoden 1890 henkikirjaa.
Säpyskän torppa veroluettelossa
Kangasalan Sanomat 18.1.1919 luettelee Pappilan kohdalla ”Kalle Säpyskä 78” ja ”Säpyskän torppa 40”. Torpan nimi oli siis yhä käytössä yhdeksän vuotta Kustaa Adolfin kuoleman jälkeen.
Pappilan halkomiskartta
Kangasalan kirkkoherran virkatalon halkomis- ja vuokra-alueiden järjestelykartta, toimitus n:o 6442, mittakaava 1:4000. Merkintä ”Säpiskä, trp.” paikantaa torpan pihapiirin.
Linja-autoliikenteen alku
Väinö Säpyskä ja Ilmari Sadonoja aloittivat liikennöinnin kirkonkylän ja aseman välillä Ford-alustaisella autolla.
Vihtori Salmisen muistokirjoitus
Forssan Lehti 4.4.1923 kertoo maatalouskoulusta, Kylvösiemenosuuskunnasta ja Tammelan osuusmeijerin perustamisesta. Kangasalan Sanomat 7.4.1923 antaa kuoliniäksi 46 v. 3 kk. 11 pv., mikä ratkaisee syntymäpäivän.
Iida Kustaava muuttaa Sahalahdelle
”Ent. torpparin tytär Ida Kustaava Säpyskä Pappilasta Sahalahdelle.” Merkintä yhdistää hänet Pappilaan ja entiseen torppariin ilman että vanhempia nimetään.
Salomaan perhe Kangasalan Sanomissa
Kolme merkintää samasta perheestä: Amandan kuolinilmoitus 17.5.1924 (”Its. vaimo Amanda Salomaa Pappilasta 40 v. 8 kk. 17 pv.”), Sulon avioliittokuulutus 18.2.1933 (”tilall. poika Pappilan Salomaalta”) ja muuttomerkintä 30.3.1935 (”kirvesmies Sulo Einari Salomaa Pappilasta Messukylään”). Yhdeksän vuoden aikana perhe nousee itsellisistä tilallisiksi.
Eero Ension kuolinilmoitus
Aamulehti 28.1.1926. Ilmoittajina ”Martta ja Väinö Säpyskä”, siunaus Kangasalan uudella hautausmaalla. Vahvistaa hautakiven päivämäärät ja nimeää vanhemmat.
Erkki Olavi Säpyskän sotapolku
Jatkosodan palvelusketju päivämäärineen: Jv.Koul.K 8 ja Jv.AUK syksyllä 1941, 4./JR 48 vuonna 1942 ja 12./JR 27 vuoden 1943 alusta aselepoon 3.11.1944. Kantakortin ylennyssarake antaa neljä arvoa: korpraali, alikersantti, vänrikki ja luutnantti.
Sulo Salomaa Kangasalan VPK:ssa
Vuosikokouksessa 3.4.1965 Sulo Salomaa valittiin palokunnan II varapäälliköksi sen 84. toimintavuonna. Tammikuussa 1972 hän on Kirkonkylän osaston johtohenkilöiden kuvassa. Kaksi toisistaan riippumatonta lehtilähdettä.
Ossi Säpyskän kirja linja-autoliikenteestä
Linja-autoliikenteen alkuvaiheet Kangasalla ja lähiympäristössä (Vehoniemen Automuseo, Kangasala 1985). Painettu teos, ei verkossa. Nimeää Väinö Säpyskän pitäjän ensimmäiseksi linja-autoliikenteen harjoittajaksi.
10 / Jälkisana
Kustaa Adolfin jälkeläiset tapasivat Kaliforniassa.
Helmikuussa 2015 neljä hänen jälkeläistään seisoi samassa pihassa Los Altosissa, noin 8 000 kilometrin päässä Pappilan torpasta. Kaksi heistä oli tutustunut Piilaaksossa toisistaan tietämättä ja huomannut vasta myöhemmin olevansa kolmannet serkut.
Yhteys oli jäänyt näkymättömiin, koska se kulkee naislinjan kautta ja sukunimi ehti vaihtua kahdesti matkalla. Sama ilmiö, jota tämä sivusto kuvaa 1700-luvulta alkaen — nimi seuraa paikkaa, ei sukua — piilotti sukulaisuuden vielä 2010-luvun Kaliforniassa.
Suvun oma valokuva, julkaistu kuvattujen luvalla.