Kestikievarista linja-autoon.
Kustaa Adolfin nuorin lapsi syntyi Pappilan torpassa ja ajoi Kangasalan ensimmäisen linja-auton.
Kuva: Mobilian kuvakokoelma. Lisenssi CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muunneltu.
Kihlakunnan kestikievari asemalla
Väinö piti kihlakunnan majataloa Kangasalan asemalla kymmenen vuotta. Velvollisuuksiin kuului kaksi huonetta matkustajille ja kaksi kyytihevosta, joilla ajettiin kaksi vakinaista ja kaksi ylimääräistä kyytiä kirkolle. Hän ajoi itse, apunaan pari kolme kyytipoikaa. Taksa kuuden kilometrin matkalta oli 84 penniä.
Hämetär 25.11.1915 nimeää hänet: ”Aseman kestikievari majatalonhoitaja Wäinö Säpyskä”. Lähde
Hevoslinja siirtyy hänelle
Aseman ja Kirkonkylän dilisanssilinja — kahden hevosen vetämä nelipyöräinen vaunu, toistakymmentä matkustajaa — siirtyi Kalle Norrmanilta ja hänen isältään Kustaa Noormarkulta Väinölle. Linja sopi hänelle, koska hevoset ja tallit olivat jo kestikievarin myötä valmiina.
Ossi Säpyskä 1985 ja Halimaan asemakylän historiikki, molemmat itsenäisesti.
Ensimmäinen linja-auto
Väinö vaihtoi hevosvaununsa Ford-merkkisen kuorma-auton rungolle rakennettuun omnibussiin. Mukana oli Ilmari Sadonoja. Ossi Säpyskän mukaan Väinö oli ”pitäjämme ensimmäinen linja-autoliikenteen harjoittaja”. Ennen tätä hän oli kuljettanut matkustajia myös kuorma-autolla aseman ja kirkonkylän väliä.
Kangasalan Sanomat 3.7.1937 muistelee: ”autoilija V. Säpyskä oli m.m. myös liikennöinyt kuorma-autolla Kangasalan asemalta kirkolle”. Lähde
Onnettomuus Tampereen linjalla
Väinö ajoi Leino & Kumpp. -yhtiön Kangasala–Tampere-linja-autoa, kun se joutui onnettomuuteen. Aamulehti kuvasi hänen toimineen loppuun asti taitavasti ja kylmäverisesti. Hän sai vain vähäisiä vammoja.
Aamulehti 11.8.1933, s. 1. Lähde
Yhtiön hallituksessa
Väinö ei ollut vain kuljettaja. Suomen kaupparekisteri listaa hänet Leino ja Kumpp. Oy:n hallitukseen yhdessä Eeti Kirjavaisen, Kalle Leppäsen, Kustaa Leinon ja Toivo Nyströmin kanssa. Yhtiön toimialaksi ilmoitettiin moottoriajoneuvoliikenne, osat ja korjaamotoiminta.
Suomen kaupparekisteri 1934, s. 49. Lähde
Se, joka kirjoitti tämän muistiin
Väinön vaiheet tunnetaan pitkälti siksi, että ne kirjattiin ylös. Ossi Säpyskä (1924–2016) julkaisi vuonna 1985 Vehoniemen Automuseon kustantaman teoksen Linja-autoliikenteen alkuvaiheet Kangasalla ja lähiympäristössä ja kolme vuotta myöhemmin laajemman Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet. Halimaan asemakylän historiikin vuoden 1923 linja-autokuva on hänen valokuvakokoelmastaan.
Ossin sukulaisuus Väinöön on todennäköinen mutta todistamaton. Häntä ei ole Salomaa-sukupuussa, ja Väinön perhetietueessa ei ole yhtään lasta — vaikka hautakivi todistaa ainakin Eero Ension (1918–1926) olleen olemassa. Toinen nimi August ja se, että hän omisti valokuvan vuodelta ennen omaa syntymäänsä, viittaavat isään. Syntymätietue ratkaisisi asian.
Kuva: Olavi Sallinen / Mobilian kuvakokoelma. Lisenssi CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muunneltu.
Perhe.Väinö vihittiin Martta Katariina Nikkilän (1890–1988) kanssa. Heidän poikansa Eero Ensio kuoli 25.1.1926 seitsemänvuotiaana; kuolinilmoituksen allekirjoittivat „Martta ja Väinö Säpyskä“ ja siunaus toimitettiin Kangasalan uudella hautausmaalla. Väinö kuoli 4.7.1961 ja on haudattu samaan hautaan.